Elämäni kamalin yö

En oo taas kirjotellu..

Tänään yöllä exä yritti itsemurhaa.

Sillä oli aseenpiippu suussa, mut mä sain aseen pois exältä..

Kytät laitto sen rautoihin ja vei mukanaan.

Exä sano, että tein sille vittumaisen teon.

Sen veli ja exän entinen säätö oli soittanu myös kytät..

Exä oli laittanu niillekin itsemurha-viestejä.

Exä ois halunnu mut takas, mut en ottanu..

Ei kuulema voinu elää ilman mua..

Kirjotti faceen: Älä valitse rakkaudessa sitä jonka kanssa pystyt

elämään; valitse se jota ilman et voi elää.<3Peppiina

Mulla on kauhee syyllisyys.

Musta tuntuu ettei tää 17 päivän raittius kestä enää kovin pitkään.

Mä en vaan kykene tähän.

En saa unta.. eikä ihme..

Mä oon loppu.
Mä oon miettiny, jos ottasin exän takas sit jos se enää edes koskaan puhuu mulle.

Ei se kaiken tän yön jälkeen enää halua. Se vihaa mua.

Sillä on siihen kaikki oikeus. Mä luulin tekeväni oikein, mutta teinkö sittenkään!?

Kuinka tää elämä tähän meni?

Ei tää tunnu todelliselta.

Tää on kuin pahaa unta.

Mä en selviä tästä.
En etenkään, jos exä tappaa ittensä.. Miten mä saatoin tehä tän sille?

Miksen mä vaan ottanu sitä takas ja antanu sen tehä mitä haluaa.

Olla millanen tahansa mua kohtaan. Mä oisin voinu pelastaa sen ihmisen.

Nyt se taatusti tappaa ittensä, kun pääsee pois sieltä minne ikinä ne kytät sen vei.

Moisioon se kai joutu.. en tiedä.
Mä yritin soittaa sen puhelimeen vaikka tiedän ettei exällä oo puhelinta siellä missä onkaan, et vois vastata, mut ajattelin et joku vastais siellä sen puolesta.

Tää epävarmuus on raastavaa ja pahinta mitä voi olla.

Miksei tää painajainen ikinä lopu?

Mä en jaksa..