Kuinka voi ahistaa näin paljon ajatus ulos menemisestä? Aion lähtee pyöräilemään ennen kun J tulee kotiin töistä. Lenkille menisin, mutta enhän mä voi - jalat sökönä. Pyöräily sentään luojan kiitos onnistuu. Ulos meneminen tuntuu kauhealta. Tuntuu, että kaikki ohikulkijat ja ohi ajavat autoilijat tölläävät levinnyttä kehoani nauraen mulle. Ahdistaa ajatellakin asiaa. Otan mehut itestäni irti pyöräilyllä. Nyt vedän kuntopyörällä ja jumppaan. Prkl! Loppuu tää läskeily!