Tahdoin tehdä uuden laihdutus/proana-blogin. Mulla on ollu aiemminkin pari samanlaista blogia, mutta olen kahdesti päättänyt yrittää parantua syömishäiriöstä enemmän tai vähemmän hyvin tuloksin. Tässä sitä taas ollaan, valmiina uhmaamaan omaa henkeä kauneuden tähden sekä kyvyttömyyden olla mitään muuta kuin kävelevä ahdistuksen kimppu. Olen syömishäröillyt jo pitkälti kymmenen vuotta. Ikää löytyy huimat 20-vuotta. Olen liian vanha tähän, silti liian nuori jatkaakseni tätä loputonta kujanjuoksua joka ei johda vapauteen vaan henkiseen helvettiin. Mulla on viime aikoina useasti käyny mielessä tämän blogin tekeminen, mutta oon jättäny ajatuksen ajatuksen tasolle. Tänään kuitenkin poikaystävän ollessa kalassa kaverinsa kanssa, mulle tuli tarve tehdä tämä blogi itseni ja laihdutuksen takia. Mä en tahdo enää olla läski. Mä en oo sitä kuulema muiden mielestä vaikkakin aina sillon tällön (päivittäin) kuulen poikaystävältä kommentteja levinneestä takamuksestani, mahasta, jossa on liikaa läskiä. Kaikesta siitä miten mun ei pitäis syödä, jos mulla ei ole nälkä jne. Olen syyllinen moneen seikkaan ja itsehän mä oon syöny itteni tähän kuntoon - taas kerran.
Oon ollu aika hoikka vielä puolitoista/kaksi vuotta sitten kunnes menetin otteeni laihduttamiseen. Oon nyt vakaasti päättäny ottaa tämän itsekurittomuuden takaisin ja alkaa pitämään itsekurini kuten aiemminkin. Tiiän ettei se ole helppoa, mutta se on ainoa vaihtoehto, jolla pysyn hengissä.
Tarkotukseni ei ole laihduttaa sairaalakuntoon vaan pudottaa sen verran kiloja, että minä, poikaystäväni ja kukaan muukaan ei voi sanoa mua pullukaks tai muuksikaan sellaseks, joka viittaa lihavuuteen. Mun pää on ahdistuksen tahrima. Mä tunnen olevani jumissa itseni sisällä ja mä tahdon muuttua.
Laihdutustani vaikeuttaa hieman liikuntarajoitukset, jotka johtuvat vaja kolmen kuukauden takaisesta itsemurhayrityksestä - neljännestä kerroksesta tippumisesta, jonka takia meni molemmat jalat ja selkä paskaks. Mä oon kuntoutunu tosi hyvin ja selkä ja toinen jalka on luutunu, mutta oikean jalan kantaluu on vielä luutumatta, joten pyörätuolilla ja kepeillä mennään. Lenkkeilyä en voi vielä harrastaa, mutta jumpata voin, kuntopyöräillä ja pyöräillä.
Tervetuloa lukemaan Pippurin blogia! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! <3