Voiko olla todellista, että taas neljä päivää kulu hujauksessa! Koomassa. Sohvan pohjalla maaten. Pilveä poltellen. Juoden alkoholia. Ahminu ruokaa. Ahdistunut. Pelännyt.
J on vaikuttanu samanlaiselle kuin sairaalassa - ihanalle. Sellaselle että se sanoo kauniita juttuja, ottaa mut huomioon ja pitää hyvänä. Outoa. Mistä nyt tuulee?? Pelottaa, että se pettää.
Tänään en polta pilvee enkä en ryyppää. Oon syöny jo tänään kaurapuuroo ja rasvatonta vanilja jogurttia muutaman desin yhteensä.
Kaikki hajoaa käsiin ja mä vaan lihon koko ajan. Ruoka on myrkkyä! Kalorit on myrkkyä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! <3