Euforiaa ja v*tutusta

Muisti pätkii niin etten muista edes kirjotinko postausta eilen ja jos kirjotin niin mitä.. Pakko lukee aina, että mitä on kirjottanu viimesimmäks. :(

Eilen illalla mä poljin vielä 30 minuuttia kuntopyörää enkä syöny koko päivänä mitään.
Tänä aamuna mun herätyskello soi 5.20, mutta en millään jaksanu nousta ylös. Tarkotus oli lähtee siihen aikaan salille. Annoin itteni läskinä luuserina nukkua vielä kahdeksaan. Nousin ja pakkasin salikamppeet ja lähdin painelemaan pyörällä salille. Matkaan menee säälittävät 10 minuuttia. Kaloreita ei pala juuri yhtään :(

Salilla olin 1h20min. Jumppasin, vedin soutulaitteella, olin juoksumatolla ja crosstrainerilla. Lopuks venyttelin. Jalkoihin ja selkään ei sattunu niin paljoo kuin luulin et ois voinu särkee. Oikeestaan kävelykin ja rappusten meno oli paljon helpompaa treenin jälkeen kuin ennen sitä. Ilmeisesti jalatki on vaan niin jäykät liikkumattomuuden takia, että treeni saa ne vaan huutamaan lisää treeniä!!
Salin jälkeen pyöräilin vielä tunnin. Kotona olin ihan hikinen, joten kävin suihkussa pika pikaa ennenkuin yks nuorisotyöntekijä S tuli käymään.
Juteltiin S:n kanssa kaikesta. Onneks se ei yritä pakottaa mua hoitoon. Meidän oli oikeesti tarkotus käydä lenkillä, mut S ei suostunu mun aamusten liikuntojen takia siihen. :( Tosin en mä koe olevani sairas vaikka puhunkin syömishäiriöstä ja masennuksesta. Mä oon vaan läski. Isolla L:llä! LÄSKI!

Jätkäkaverin tultua töistä lähettiin uimaan. Ei me kauaa uitu, mutta kai siinä pari kaloria kulu. Uinnin jälkeen tehtiin jotain mitä en oo koskaan aiemmin tehny - pannu rannalla. Hyvä sentään, että se ranta on pieni eikä siellä ollu ihmisiä. Me pantiin keskellä rantaa :D Olipa kokemus. Mä tosin ehdotin sitä jo eilen J:lle, mutta se ei oikein lämmenny ajatukselle. Tänään se ehdotti sitä ite. Kaikkee pitää kokeilla ainaki kerran elämässä! ;)

Tänään on ollu hyvä olo, euforinen, kun en oo syöny mitään. Läskifiilis alko pahentua vasta siinä vaiheessa, kun join light limpparia. Maha pömpöttää ällöttävästi ja mua oksettaa mun läski kroppa!! Mun on pakko laihtua!!

Muihin ärsytyksen aiheisiin.. J lupas - taas - lähtee lenkille, mutta eihä se nyt sitten lähdekään. Arvasin! Mua v*tuttaa niin paljon sen turhat lupaukset, että voisin jättää sen jo niiden takia, kun se ei pidä niitä kuitenkaan. Sama juttu totuuden puhumisessa.. ei voi luottaa missään asiassa. :(

Kohta lähen lenkille kävelemään itestään. Pakko kuluttaa kaloreita!!
Salilla kulutin 514 kaloreita ja pyöräillen 509 kaloreita.

Pehmeä pörröpää

Eilinen päivä meni hujauksessa enkä aamupostauksen jälkeen istunu kotona sekunttiakaan. Lähin käymään ensin porukoiden luona. J jäi pitämään kotia pystyssä. Pari tuntia vierähti vanhempien luona kunnes keksin kysyä tätiä shoppailemaan toiselle paikkakunnalle. Vaja tuntia myöhemmin olin käyny kotona vaihtamassa vaatteet ja hakenu rahat. J heitti mut tädin luo, josta lähettiin tädin, mummon, serkun sekä tädin koiran kanssa  ajelemaan. Matkalla paikkakuntaa x etsin netistä kissanpentuja ympäri Suomee. Mistään ei tahtonu löytyä etsimääni. J:n kanssa on ollu pitkään puhe ottaa kissanpentu. Shoppailtiin jonkun aikaa ja jalatkin ties saaneensa kävelyä. Vielä kaupan pihassa tsekkasin kissanpentuja netistä ja yllättäen satuin löytämään just etsimäni kisun yli 300 kilometrin päästä kotoa. Sain tädin lähtemään ajamaan hakemaan samantien kissaa. Tädin tuntien tollaseen ex-tempore reissuun on helppo saada se lähtemään mukaan :)

Ei siinä muuta kun navigaattoriin osote ja autokeula kohti Pohjanmaata. Monen tunnin jälkeen oltiin perillä. Heti kun mä näin kissanpennun S:n tiesin sen olevan just sellanen ja vielä sitäki ihanempi ja sulosempi kuin mitä olin halunnu. S:llä oli yks sisarus, jonka omistajat halus ite pitää muuten oisin ottanu varmasti toisenki kissan :) Kissanomistajaperhe oli tosi mukava!

Saatiin mukaan kissanhäkki, mut suurimman osan ajomatkasta takas kotiin S nukku mun sylissä eikä ees naukunu. Kotona oltiin vasta yhen aikaan yöllä. J tuli hakemaan mut mummon pihasta. J:hän ei siis tienny, että olin hakemassa meille kissaa. Soitin vaan aiemmin ja sanoin, että meidän shopping-reissu vähän venyy :D

J yllätty ilosesti ja ihastu samantien pehmeeseen pörröpäähän!

Yöllä J nukku sohvalla ja mä makkarissa. Kissa kömpi ite mun viereen nukkumaan ja nukku nätisti koko yön mun viekussa. Aamulla leikittiin S:n kanssa ja tutkittiin paikkoja. Hiekkalaatikollakin S kävi hienosti. Nyt vielä kun mun pikku karvapallero suostus syömään ja juomaan niin olisin tyytyväinen.

Täs aamulla kaiken tohinan keskellä oon kerenny siivoomaan (taas :D). Kohta puolin ois tarkotus lähtee ostamaan S:lle leluja, ruokaa ja muuta kivaa, mitä kissat tarvii. Onneks mun lapsuuden perheessä on aina ollu kissoja. Vanhemmilla on edelleen kaks kissaa :)

Ainiin ja mitä tulee eiliseen olotilaan, syömisiin ja juomisiin niin eilinen päivä meni paastolla. Ainoastaan 6 mynthonia meni suusta alas zero limpparin kera. That's all. Olotila oli koko päivän enemmän tai vähemmän huono. Oksetti ja heikotti. Maha oli sekasin ja menkat mitä runsaimmat. Normaalisti mulla ei ois näin kovia vuotoja, mutta ilmeisesti kuparikierrukan takia on vuodotkin lisääntyny. Toivon, että laihtuessa menkat jää pois! Tänä aamuna on läskiahistus ollu ihan "mukava". Läskiä on enemmän kun tarpeeks. Miten ois itsekurin palautus tällaselle ihrakasalle?! MÄ HALUAN LAIHTUA! Mun on PAKKO!

Syömättömyys - i love it!!

Eilen käytiin J:n kanssa vielä kaupassa ja yhden järven rannassa istumassa autossa juttelemassa ja kuuntelemassa musiikkia, tietty samalla, kun mä litkin hetkeä aikasemmin ostamiani juomia.

Me tultiin kotiin ja mä aloin vetämään tupakkaa niin, että kuvotti. Yöllä mä kusin alleni tietysti, kun en tietenkään heränny vessaan. Oikein aikuismaista. Vaipat kiitos! Laitoin aamuyöllä kusiset petivaatteet pesukoneeseen. Siirryttiin nukkumaan sohvalle. Viinalla ei kävis noin, en kusis alleni. Ihme.

Aamulla puol seitsemän mä en enää malttanu nukkua vaan nousin ja laitoin kahvin tippumaan. Kahvin tippuessa hääräsin keittiössä. Pyyhin pölyjä ja siivosin paikkoja. Kahvin tiputtua menin mun nappivarastolle, kaadoin kahvin mukiin ja otin thinspiration-leikekirjani. Istuin levinneelle takapuolelleni keittiönpöytään ja aloin selaamaan leikekirjaa. Kuvat ja tekstit tuntu hyvälle. Laihuus on kaunista. Tahdon laihtua. Viimenenkin halu syödä katos samantien. En syö. Mun ei tarvii syödä. En saa syödä.

Join kahvia, otin pari 1 grammasta särkylääkettä, neljä kofeiinipilleriä ja kaks laksaa. Olo sen mukanen. Oksettaa ja tärisyttää. Aloin siivomaan hikihatussa vaikka oksetti ja jäseniä etenkin selkää jumitti ikävästi.

Nyt on siistiä, pyykit pesty ja hyvä fiilis, kun tietää että ees hetken on siistiä - ainakin siihen asti, kun J herää :D

Tänään ois tarkotus tehä jotain kivaa. Ihan sama mitä kunhan ei tarvii istua kotona. :)

Sunnuntain pienet kivat

Klo 14.12

Vatsa on kurninut jo useamman tunnin ja mielessä on vilahdellut ruoka. Syöminen. Ruoan mättäminen. Mahdollisuus tehdä se. Kuitenkin jo pitkään kadoksissa ollut näläntunne on palannut pienenä, mutta sitäkin ihanampana tunteena. Oon kaivannu tätä tunnetta enkä halua pilata sitä yhdelläkään suupalalla. Ensimmäiset päivät, viikot on aina vaikeita, mutta niistä kun selviää, laihtuu ja selviää mistä vain. On vaan jaksettava taistella haluja ja typeriä himoja vastaan, jotka lopulta kääntyvät aina syöjää itseään vastaan.

En enää halua kuulla J:nkään sanovan ääneen kuinka haluaisi panna sitä tätä ja tuota-hyvännäköistä naista, ja pitävän mua samalla epäviehättävänä lihoneena tankkerina. Hävettää ja kuvottaa olla näin itsekuriton p*ska.

Klo 18.02

Vähäiset 1h25min tuli käytyä pyöräiltyä ulkona J:n kanssa. Käytiin vuokraamassa samalla reissulla seitsemän elokuvaa elokuvavuokraamosta eli otettiin viikkopaketti kerralla, koska katotaan niin paljon leffoja yleensä. Tähän asti ollaan ladattu netistä, mutta jotenki ei enää jaksanu ladata, joten vuokrattiin vaihtelun vuoks.

Pyöräily suju hyvin lukuunottamatta sitä miten satula paino takamusta, selkää jomotti ja jalkoja alko särkemään, kun ylämäkeekin veti isoimmalla vaihteella, mutta hei! kaloreiden kulutus kunniaan.

Kotiin tultua jumppasin ja sen jälkeen lähin ostamaan neljä 0.5L siideriä, yks oli light, joita alotin juomaan heti kotiin tultuani kaupasta. J ei tykänny ajatuksesta ja sanokin näin: "tiedätkö sä paljon noissa on kaloreita". Uskon J:n vihjanneen läskiin olemukseeni ja siihen miten mä vaan lihon siidereiden kaloreista. Totta ja ei. Tänään en oo syöny mitään enkä syö. Juon kylläkin ja tiedostan siidereiden kalorit sekä sokerit, mutta silti mulla on paha olo J:n sanomisista, koska tiiän mitä se sillä tarkotti. Läski, läskimpi, läskin. J varmasti jättää mut, jos lihon enää yhtään, siks mä palaan tuttuun vanhaan. Mä en haluais, mutta mä en muuta osaa. Ei tämän ikäsenä enää..

Onneks keittiönkaappi tarjoaa mulle noin puoli pulloa viinaa, siltä varalta jos alkaa ahistaa enemmän. Saan ainakin "hyvät" yöunet..